tiistai 27. kesäkuuta 2017

HETKIÄ SVEITSISSÄ : VIDEO



Viime viikot Sveitsissä on olleet täynnä erityisiä hetkiä. Niistä osan tallensin eräänä viikonloppuna videolle.

Larissa

tiistai 20. kesäkuuta 2017

SALAISET VINKKINI INTERRAILILLE

Otsikko vois olla clickbait, mutta myönnän että se on vain mun huonoa huumorintajua. Postauksen ideana siis koota just mun vinkit reilille. Googlaamalla löytää varmasti parempia pakkauslistoja, hostellisuosituksia ja nähtävyyslistoja kuin mitä pitkälläkään pähkäilyllä saisin itse kasaan. Päätin siis koota ne vinkit, joita kukaan muu kuin mä ei välttämättä muista rustata listoihin tai kertoa kavereille. Oltii viime kesänä Jonathanin kanssa interraililla pari viikkoa. Tämän postauksen lopusta löytyy linkit kaikkiin muihinkin postauksiin siitä reissusta!


1. Varaa aikaa lepäämiseen. Reilimatkan ideana voi olla nähdä mahdollisimman paljon - mutta kukaan ei jaksa pällistellä nähtävyyksiä missään päin maailmaa, ellei ole nukkunut tarpeeksi ja välillä ollut vaan tekemättä mitään. Mun suosikkijuttuja matkustamisessa onkin itse asiassa uudessa ympäristössä laiskottelu. Miksi muka ulkomailla ei saisi laiskotella? Netflixit, chillit ja sipsit on mulle kivoja lomamuistoja, kun taas Frankfurtin ja Pariisin välisestä junamatkasta en muista muuta kuin sen, että kiukuttelin. Edellisenä päivänä oltiin matkustettu Slovakiasta Itävaltaan ja koitettu nähdä mahdollisimman paljon Wieniä sen yhden päivän aikana. Ei tullut levättyä ja seuraavana päivänä kiukutti. Coincidence? I think not.

2. Pese vaatteita. Meillä oli matkassa mukana vaatteidenpesusaippua (kiitos iskälle vinkistä). Saippuan ansiosta kummallakaan meistä ei ollut edes "oikeaa rinkkaa", kun vaatteita ei tarvinut pakata mukaan järjettömiä määriä. Ajattelin alunperin, että kyllästyn näihin "muutamaan" vaatteeseen ja mulla on sit kaikissa kuvissa samat vaatteet päällä iik noloa ja entä kun haluan keksiä uusia asukokonaisuuksia - mutta reissussa kiinnosti sitten vähän eri asiat kuin oma ulkonäkö ja asukokonaisuuksien suunnittelu. Lillessä taisin käyttää samaa jumpperia kolme päivää putkeen. Johtui ehkä tosin siitäkin, että se oli mun ainoa pitkähihainen ja Lillessä satoi ja oli kylmä koko sen ajan, mitä siellä oltiin. Vähän niinkuin sitä edellisenäkin vuonna. En ole missään kokenut niin aitoa "Suomen kesää" kuin Ranskan Lillessä.

3. Suunnittele. Tylsää, tai ehkä ei sittenkään niin tylsää. Vaikka spontaanius saattaa jotakuta houkuttaa ja kuuluu ikään kuin ennakko-odotuksiin (tästä lisää kohdassa viisi), on hyvä tsekata ennen reissuun lähtöä edes se, missä junissa täytyy maksaa paikkavarauksista. Me suunniteltiin kuukausi etukäteen joka ikinen reissun juna ja pysyttiin aikataulussa. Paikkavaraukset tehtiin pari päivää ennen reissua jokaiseen tarvittavaan junaan. Kivaa ja helppoa. Muodon vuoksi tietenkin kerran meinattiin myöhästyä junasta, jonka paikkavarauksista oltiin maksettu maltaita.

4. Eurooppalainen sairaanhoitokortti mukaan. Itse en fiksusti tullut edes ajatelleeksi matkavakuutusta (koska Keski-Eurooppa ei tunnu enää matkalta kun vietän täällä kuitenkin puolet elämästäni), mutta vähän sydämessä muljahti kun heräsin järkyttävään korvakipuun ja äkkäsin että enhän mä täällä Pariisissa voi noin vain marssia lääkäriin. Onneksi mulla olisi ollut eurooppalainen sairaanhoitokortti mukana, ja korvakin oireili Eiffel-tornin hissin (ei korvatulehduksen) takia, eikä lääkäriin jouduttu menemään. Tuo kortti kulkeekin uskollisesti aina mukana, mutta voisin ensi kerralla ennen pitkälle matkalle lähtemistä tsekata vakuutusjututkin kuntoon. 

5. Ei ole yhtä oikeaa tapaa olla interraililla. Tämä on mun mielestä oikeasti tärkein, mutta samalla vaietuin fakta. Monella tuntuu olevan kummallisia vaatimuksia ja tunnuspiirteitä sille, mikä on oikeeta reilaamista. "Oikeaa" tapaa reilata ei ole. Reilaamisen ei tarvitse olla paikasta toiseen ryntäilyä, joka ilta uusien ihmisten kanssa bilettämistä, kaikista halvimpia hostelleja ja jäätävän rinkan raahamista. Osaa näistä on tietenkin vähän hankala välttää, ellei satu olemaan miljonääri. Tarkoitukseni onkin muistuttaa siitä, että reilaaminen on loppujen lopuksi sitä, että on se reilikortti ja matkustaa sillä sen sijaan, että vaikka lentäisi lentokoneella. Junassa matkustaminen on matkustustapa siinä missä muutkin, ja reilikortin voi ostaa, oli rinkkaa tai ei. Reilata VOI myös matkalaukun kanssa, yöpyen hotelleissa vähän isommalla budjetilla, ja käyden vaikkapa vain yhdessä maassa. Me vietettiin reilin vikat päivät Saksan maaseudulla keskellä ei-mitään ja vuokrattiin auto pariksi päiväksi. Ja kyllä se oli silti ihan oikea interrail.

Larissa

maanantai 12. kesäkuuta 2017

KESÄ ILMAN PUUTERIA



Päätin olla käyttämättä puuteria tänä kesänä. Tai siis: päätin olla käyttämättä "ihonpeittämismeikkejä", jotka tässä vaiheessa mun elämää on koostuneet Laveran puuterista ja silmänalusille laittamastani kimaltelutöhnästä. Kovin vahvaa meikkiä en ole siis käyttänyt tähänkään asti, mutta nyt päätin jättää nuokin pois kesän ajaksi.

Tähän on oikeastaan kaksi syytä. 

Ensimmäinen on se, että ihoni on tänä keväänä mennyt huonompaan kuntoon. Asiaan vaikuttavat varmasti stressi ja ne hormonitkin, mutta tämän lisäksi olen pohtinut paljon kosmetiikankäyttö- ja ihonhoitorutiinejani. Olen 13-vuotiaasta lähtien käyttänyt meikkiä. Joskus säännöllisemmin ja enemmän, toisinaan taas epäsäännöllisemmin ja vähän vähemmän. Ajatusmaailmani on tässä viimeisten melkein kymmenen (!!) vuoden aikana muuttunut jonkin verran, ja nykyään pyrin elämään mahdollisimman luonnonmukaisesti. En siis halua tunkea kemikaaleja iholleni samalla lailla kuin ennen.

Toinen syy on se, että haluan haastaa itseäni. Saattaa kuulostaa tosi tyhmältä, mutta mua oikeasti vähän jännittää. Olen ollut nyt kuusi päivää laittamatta puuteria, ja mua on jännittänyt mennä kauppaan, Tampereen keskustaan ja Helsinki-Vantaan lentokentälle. Joku tätä lukeva saattaa vähän ihmetellä, miksi teen ison numeron siitä, että päätin olla käyttämättä enää luonnonkosmetiikkapuuteriani, mutta mulle tää on oikeasti aika iso juttu.

Teen vielä selväksi sen, etten tuomitse meikkiä käyttäviä ihmisiä. Enkä myöskään väitä, että kaikkien pitäisi tehdä kuten minä. Itse asiassa olen vahvasti sitä mieltä, että jokaisella on oikeus tehdä juuri niin kuin itse parhaaksi näkee. Ja tässä onkin jutun juju.  Mä en peitä ihoani meikeillä siksi, että haluaisin niin itse, vaan siksi, että pelkään kamalasti näyttäväni muiden silmissä rumalta ilman meikkiä. Pelkään, että ihmiset katsoo mun tukkeutuneita ihohuokosia ja ajattelee, että olen ruma ja iljettävä. Jep.

Nyt tähän ainakin tulee muutos. Tänä kesänä kaikki pääsee ihan vapaasti ihailemaan mun ihohuokosia ja kiiltävää ihoa! Ja luultavasti kaikki selviää tästä kokemuksesta hengissä. Aion silloin tällöin edelleen, kun siltä tuntuu, käyttää ripsiväriä ja luomiväriä ja silmänrajauskynää, koska se on mun mielestä toisinaan kivaa. Useimpina päivinä täällä Sveitsissä hengailen joka tapauksessa ilman meikkiä. Vietän suurimman osan kesästäni täällä, joten siksi rajaan myös tämän projektin (toistaiseksi) tähän kesään. Jostain syystä nimittäin tunnen vähemmän paineita ulkonäöstäni täällä. 

No, siinä se! En oikeastaan tiedä, mitä odottaa. Voi olla, että ahdistun ja häpeilen tämän projektin aikana, tai sitten tämä onkin helpompaa kuin osasin odottaa. Aika näyttää, ja kerron varmasti ainakin kesän lopussa fiiliksistä tänne taas.  

Larissa